Rakentamisen ja muotoilun maailma | Yhteisö, oppaat ja löydökset

Meidän mielestämme suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun harrastajille tämä maa on kuin julkinen näyttelytila, jossa jokainen talo, esine ja julkinen tila kertovat tarinan pohjoisesta sivistyksestä. Olemme koonneet tänne tälle sivustolle joukon, jossa jaetaan kokemuksia, sukellamme ilmiöiden taustoihin ja annamme konkreettisia oppaita niin tavallisille kävijöille kuin ensikertalaisillekin. Suomi ei ole pelkästään Alvar Aallon tai Marimekon kotipaikka, vaan elävä alue, jossa perinteinen puuarkkitehtuuri kohtaa kokeellisen nykyarkkitehtuurin ja jossa muotoilu ulottuu jokapäiväisistä käyttöesineistä älykkäisiin kaupunkiratkaisuihin. Tämän artikkelin tehtävänä on johdattaa sinut syvemmälle näihin kysymyksiin – ei pinnallisilla kehuilla, vaan selvin esimerkein ja rehellisin arvioin. Selvitämme, miten arkkitehtuuriyhteisöt vaikuttavat Suomessa, mitä on syytä etsiä liikkuessaan kaupungilla ja mitä uusimmat kehitysaskeleet tarkoittavat niin visuaalisesti kuin kestävän elämän kannalta. Pyydämme sinut mukaan tutustumaan, oppimaan ja löytämään kanssamme.

Suomalaisen arkkitehtuurin perustalta nykyhetkeen

Suomalainen arkkitehtuuri ei syntynyt tyhjiössä, vaan sen alkujuuret ulottuvat syvälle maan luonnonoloihin, ilmastollisiin oloihin ja yhteiskunnallisiin murroksiin. 1800-luvun lopun kansallistunne poiki oman arkkitehtuurikulttuurin etsinnän, joka huipentui 1900-luvun alkupuolella jugendin ja kansallisromantiikan ainutlaatuiseen synteesiin. Helsingin Katajanokan ja Eiran kaupunginosia hallitsevat graniittijulkisivut ja kekseliäät yksityiskohdat eivät ole pelkkää koristelua, vaan ne kuvastavat aikakautta, jolloin arkkitehtuuri ilmaisi itsenäistä identiteettiä. Tämän kauden merkkrakennuksia ovat muun muassa Eliel Saarisen suunnittelema Helsingin päärautatieasema ja Lars Sonckin luomat sakraalitilat. Samanaikaisesti maaseudulla muotoutui omaperäinen hirsirakentamisen traditio, jota käytettiin niin pappiloiden kuin talonpoikaistalojenkin rakennustöissä.

Funktionalismin tulo 1930-luvulla muutti vanhaa rakennuskäsitystä perusteellisesti. Alvar Aallon Paimion parantola ja Viipurin kirjasto eivät olleet vain insinööriteknisiä uutuksia, vaan kokonaistaideteoksia, joissa valaistus, tilankäyttö ja rakennusmateriaalit viestivät samaa käytännöllisyyttä kuin henkistä ulottuvuuttakin. Tämä kausi toi suomalaisen arkkitehtuurin maailmankartalle ja loi pohjan sille, mitä me nykyään pidämme hyvänä rakentamisena: selkeyttä ja yksinkertaisuutta, vilpittömyyttä ja ihmiskeskeisyyttä. Sodanjälkeinen jälleenrakennuskausi vakioi monet näistä opeista arkkitehtuuriin, ja tyyppitalojen, kuten rintamamiestalon, kehittely osoitti, kuinka arkkitehtuuri voi vastata suurten ihmisjoukkojen vaatimuksiin ilman, että yksilöllisyys katoaa. Juuri tämä harmonia kollektiivisen vastuun ja henkilökohtaisen ilmaisun kesken on yhä suomalaisen rakentamisen valtti.

Yhteisöllinen henki arkkitehtuurin keskiössä

Rakentaminen ei ole vain asiantuntijoiden yksityisaluetta – se on tarkoitettu kaikille, jotka sitä käyttävät. Suomessa yhteisöpainotteinen suunnittelu on kohonnut viime aikakausina näkyväksi osaksi kaupunkirakentamista, eikä kyse ole vain kuulemisista. Helsingin kaupunki on testannut osallistavan budjetoinnin tapoja, joissa kuntalaiset määräävät suoraan, miten tiettyjä julkisia rahoja suunnataan oman kotiseutunsa kehittämiseen. Esimerkiksi Maunulassa ja Kalliossa on toteutettu projekteja, joissa asukkaiden ajatukset muuntuivat todellisiksi penkereiksi, puistoiksi tai valaistuksiksi. Tällainen aktiviteetti opettaa meidät ymmärtämään arkkitehtuurin prosessina, jossa arkkitehti on enemmän kanssakulkija kuin yksinäinen nero.

Myös kolmas sektori ja useat arkkitehtuuriyhdistykset jatkavat vireää keskustelua. Arkkitehtuurikapinasta tunnetuksi tullut Arkkitehtuurimuseon ystävät, paikalliset paikallisyhdistykset ja vaikkapa Tampereen TeeKun tarjoamat ympäristöt antavat esteettömiä paikkoja, joissa pääsee vaihtamaan ajatuksia kaupunkitilasta ja osallistumaan sen tuleviin suuntiin. Me olemme havainneet, että onnistuneimmat oivallukset syntyvät usein epämuodollisissa tapaamisissa – kävelyillä, joissa joku näkee jotakin, mitä arkkitehti ei ollut tullut ajatelleeksi. Juuri tätä vaihtoa haluamme vaalia ja tukea: arkkitehtuuri ei ole täydellinen tuote, vaan keskeneräistä keskustelua tilasta, muistista ja tulevaisuudesta.

Designin monet puolet – arjen esineistä klassikoihin

Kun puhumme suomalaisesta muotoilusta, mieleen tulevat helposti tunnetut teokset: Alvar Aallon maljakot, Kaj Franckin Kartio-lasit ja Timo Sarpanevan valurauta-pata. Näiden teosten takana on kuitenkin myös laajempi filosofia, joka pohjautuu ideaan, että kaunis ja toimiva esine on tarkoitettu jokaiselle. Tämä demokraattinen designihanne ei ole hävittänyt merkitystään, vaikka markkinat ovat globalisoituneet ja designista on tullut osin asemanmerkki. Suomen muotoilukentässä on yhä selkeä pyrkimys ratkoa arjen ongelmia esteettisesti pitkäikäisellä tavalla. Esimerkiksi Fiskarsin sakset, Hackmanin aterimet ja Armeen valaisimet ovat näyttäneet, että hyvä muotoilu pysyy aikaa, koska se nojaa syvälliseen käytön käsittämiseen eikä muotivillityksiin.

Vähemmän tunnettua mutta yhtä tärkeää on se, miten suomalainen muotoilu ilmenee yhteisöllisenä resurssina. Pienet studiot, kuten esimerkiksi Helsingin Teurastamon tai Fiskarsin ruukin taiteilijayhteisöt, tuottavat tuoteita, jotka muodostuvat yhdessä tekemällä ja toisilta oppimalla. Tällaisissa työpajoisa kohtaavat keramiikan, tekstiilin ja huonekalujen osaajat, ja lopputuloksena on usein esineitä, missä materiaalin tuntu ja käsityön jälki ovat vielä selkeästi havaittavissa. Me kehotamme tutustumaan näihin pieniin valmistajiin, koska heidän avulla voi ymmärtää, miten muotoilun arvoketju ei ole vain lopputuote, vaan se koko inhimillinen panos, mikä sen takan on. Tämä tarjoaa aivan uuden tulokulman siihen, miksi tietystä esineestä on järkevää maksaa enemmän ja miksi se kestää katsoa vuosikymmeniä.

Miten päästä mukaan arkkitehtuuriyhteisöihn Suomessa

Usealle intohimoiselle harrastajalle syntyy kysymys, kuinka päästä osalliseksi siitä vilkkaasta keskustelusta, jota käydään rakennetun ympäristön ympärillä. Me kokosimme käytännön polun, jokaa auttaa alkuun, olit sitten opiskelia, alan ammattilainen tai ainoastaan uutelias kaupunkilainen. Alkuvaiheen askel on liittyä paikallisen arkkitehtuuriyhdistyksen, kutain Helsingin Seudun Arkkitehdit SAFA:n tai opiskeliajärjestöihin, jotka pitävät avoimia luentoja ja vierailuja. Nämä tilaisuudet eivät ole vain tiedon lähde, vaan myös erinomaisia paikkoja solmia kontakteja ja tavata samanhenkisiä ihmisiä. Toisena suosittamme askel on osallistua kiertokävelyille, joita tarjoavat muun muassa Arkkitehtuurimuseo ja Helsingin kaupunginmuseo – niisä oppii lukemaan kaupunkiä aivan uudella tarkuudella.

Sosiaalinen verkosto ja digitaaliset kanavat ovat luoneet uusia vaihtoehtoja. Eri puolilla Suomea vaikuttavat arkkitehtuuriblogit, Instagram-tilit ja keskusteluryhmät, missä jaetaan kuvia, arvioita ja vinkkejä. Me kehotamme aluksi seurata tilejä, kuten esimerkiksi @arkkitehtuurikapina ja @helsinkidesignweekly, ja liittyä esimerkiksi Linkedinissä ryhmiin, missä käsitellään Suomen rakennetun ympäristön kysymyksiin. Lisäksi on hyvä valjastaa avoimen datan ja karttapalveluiden, kuten Helsingin kaupungin karttapalvelun, kautta tarjolla olevia tietoja rakennusten historiasta ja suojelustatuksesta. Elä harkitse ottaa kantaa: monissa alueilla on käytettävissä palautekanavia, joidenkin kautta kykenet tehdä ehdotuksen esimerkiksi jonkin arvokkaan rakennuksen suojelusta tai korjaustarpeista. Yhteisö ei ole passiivinen yleisö, vaan aktiivinen vaikuttaja, joka kykenee aidosti vaikuttamaan siihen, millaiseksi elinympäristömme rakentuu.

1. Paneudu paikallisiin yhdistyksiin: Etsi oman seudun arkkitehtuuri- tai kotiseutuyhdistys. Ne pitävät usein joka kuukausi kokoontumisia, joissa voit kuuntelemaan asiantuntijoiden ja arkkitehtien alustuksia.
2. Osallistu opastetuille kävelyille: Lähde vaikkapa Helsingin jugend-kävelyistä. Oppaan kertomat tarinat paljastavat kohteiden taustoja aivan eri tavalla kuin opaskirjat.
3. Seuraile alan mediaa ja somekanavia: Tule mukaan keskusteluun kommentoimalla ja ja levittämällä oivalluksiasi. Näin luot oman asiantuntemuksesi verkoston ja.
4. Laadi aloite kunnallesi: Jos havaitset jonkin rakennuksen olevan heikossa kunnossa, voit usein toimittaa palautteen kaupungin verkkosivujen välityksellä. Kunnat ottavat asukkaiden havainnot tosissaan.
5. Vieraile avoimissa tilaisuuksissa: Monet arkkitehtitoimistot ja rakennustyömaat avaavat ovensa esimerkiksi Helsinki Design Weekin aikana. Se on ainutkertainen tilaisuus havaita suunnitelmat konkreettisiksi.

Ajankohtaiset suuntaukset ja niiden vaikutus meidän jokapäiväiselle elämällemme

Suomalainen muotoilu ja arkkitehtuuri ovat keskellä muutoksen aikaa, jokaa määrittävät digitalisaatio, materiaali-innovaatiot ja muuttuvat asumisen tarpeet. Me huomaamme kolme selvää juonnetta. Ensimmäinen on biopohjaisten materiaalien, esimerkiksi selluvillan ja sienirihmaston, tulo rakentamiseen. Nämä eivät ole enää vain tutkimuslaboratorioiden erikoisuuksia, vaan niitä käytetään todellisissa kohteissa, kuten Aalto-yliopiston Wood Programmin koerakennuksissa. Toinen virtaus on liike kiertotalousurakointeihin, joisa rakennusosia, kuten ikkunoita ja ovia, uudelleenkäytetään eikä hävitetä jätteeksi. Tämä vaatii aivan uutta suunnittelukäytäntöä, jossa materiaalit nähdään arvokkaina resursseina koko niiden elinkaaren ajan.

Kolmas ja ehkä kaikkein arkikokemustamme muokkaava virtaus on yhteisöllisen asumisen muotojen yleistyminen. Kyse ei ole vain opiskelija-asunnoista, vaan eri-ikäisten ja eri elämäntilanteissa ihmisten tarkoituksellisesta valinnasta asua niin, että jaetut tilat, kuten keittiöt, työhuoneet ja saunat, ovat jaettuja. Tällaisia kehityshankkeita on syntynyt Helsinkiin, Tampereelle ja Ouluuun, ja niisä arkkitehtuurin rooli on muodostaa puitteet, jotka mahdollistavat sekä omaa rauhaa että vapaamuotoista kohtaamista. Me näemme, että tulevaisuuden suomalainen arkkitehtuuri on entistä enemmän palvelumuotoilun alaa, jossa fyysinen tila on vain osa laajempaa elämyksellistä ja sosiaalista järjestelmää. Nämä uudet tuulet eivät uhkaa perinteitä, vaan elävöittävät niitä tuomalla mukaan uusia kerroksia ja merkityksiä.

Kestävä rakentaminen on – enemän kuin ekologista

Suomi on sitoutunut hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä, ja rakennusala on tässä keskiöisä, koska rakennukset ja rakentaminen aiheuttavat noin kolmanneksen kasvihuonepäästöistämme. Meidän havaintomme mukaan kestävyys ei ole enää vain erillinen lisäominaisuus, vaan se on kohonnut keskeiseksi suunnitteluperiaatteeksi, mikä ohjaa niin materiaalivalintoja, tilankäyttöä kuin koko rakennuksen elinkaariajattelua. Esimerkiksi Helsingin Jätkäsaareen rakennetut asuinkorttelit on suunniteltu nollaenergiarakennuksina, joisa uusiutuva energia, älykäs valaistus ja hulevesien hallinta toimivat saumattomasti osana arkkitehtuuria. Tärkeintä on, ettei näisä tingitä tilojen laadusta: korkeat huonetilat, luonnonvalo ja yhteispihat ovat yhä tärkeä osa hyvää asumista.

Kestävään rakentamiseen liittyy olennaisesti myös sosiaalinen ja kulttuurinen ulottuvuus. Vanhojen rakennusten perusteellinen korjaaminen ja käyttötarkoituken muutokset, kutain entisten teollisuuskiinteistöjen muuttaminen kulttuuri- ja toimistiloiksi, ovat Suomen oloissa usein ekologisempi vaihtoehto kuin uudisrakentaminen. Esimerkiksi Turun Varvin telakan alueen ja Tampereen entisen tehdaskaupunginosan uusi elämä kertovat siitä, miten rakennusperintöä voidaan hyödynää luovasti ja vähentää samalla purkamisen hiilipiikkiä. Me painotamme aina, ettei kestävä arkkitehtuuri ole näköjäänsä tuputtavaa eikä karua: se voi olla lämmintä, kutsuvasti ja syvästi paikan hengen tuntuista, kunhan suunnittelussa kuunellaan käyttäjiä ja ympäristöä.

Helsinki arkkitehtuurikohteiden opas – mihin suunnata

Jos toivot kokea suomalaista arkkitehtuuria kompaktissa muodossa, Helsinki mahdollistaa siihen erinomaiset mahdolisuudet. Kaupungin rakenne on kuin oppikirja, jossa eri aikakaudet näkyvät selkeinä kerrostumina. Jokainen suunta avaa erilaisen teeman, ja olemme koonneet tähän kokeilun arvoisimmat reitit, joiden avulla voit rakentaa omatoimisen arkkitehtuurikierroksen tai liittyä paikallisiin opastettuihin kävelyihin. Alla olevat kohteet eivät ole asettelussa paremmuuden mukaan, vaan ne luovat maantieteellisesti ja historiallisesti mielekkään kokonaisuuden, jonka avulla saat käsityksen siitä, miksi Helsinki on niin monelle arkkitehtuurimatkailijan kohde.

• Keskustan empire- ja jugendtyyli: Senaatintori, Tuomiokirkko ja Helsingin yliopiston kirjasto esittelevät Carl Ludvig Engelin luomaa empirekeskustaa, kun taas Pohjoisesplanadin varren ja Korkeavuorenkadun varren jugendtalot kertovat 1900-luvun alun vauraudesta. Älä jätä väliin Luotsikadun varren ja Katajanokanpuiston yksityiskohtiin.
• Alvar Aallon toimisto ja Finlandia-talo: Töölönlahden äärellä Aallon myöhäiskauden tuotanto, kuten Finlandia-talo (1971) ja sen vieressä oleva toimistorakennus, havainnollistaa valon käytön, marmoripintojen ja puun taidokasta yhdistelmää. Kierrokseen kannattaa yhdistää Kiasma-museon ja Musiikkitalon uudempaa arkkitehtuuria.
• Puutaloalueet: Käpylän alue ja Vallila ovat puutalopainotteisia kaupunginosia, jotka välttyivät 1960-luvun purkamisaalloilta. Nykyään ne ovat asumisen ja kulttuurin alueita, joissa pienet kahvilat ja puodit ja pihapiirit tuovat mahdollisuuden rauhalliseen kiertelyyn ja arkkitehtuurin yksityiskohtien ihailuun.
• Uusi puisuus – Wood City ja Kalasatama: Viime aikojen innostavin suuntaus on puurakentamisen elpyminen laajassa mittakaavassa. Wood Cityn korttelit Jätkäsaaren alueella ja Kalasataman puukerrostalot todistavat, millä tavalla teollinen puurakentaminen saattaa olla yhtä aikaa ekologista että arkkitehtuuriltaan korkeatasoista.
• Suomenlinnan merilinnoitus: Unescon maailmanperintökohde on ei vain historiallinen, vaan myös elävä kaupunginosa. Linnoituksen bastionit, käytävät ja 1700-luvun rakennuskanta tuovat ainutlaatuisen sekoituksen sotilaallista arkkitehtuuria ja suomalaista luontoa.

Kyseisten kohteiden ohella ehdotamme vierailemaan arkkitehtuurimuseossa, joka sijaitsee Kaapelitehtaalla. Se ei ole pelkästään kokoelma piirustuksia, mutta paikallinen keskus, missä voit syventyä näyttelyihin ja työpajoihin, jotka avaavat suunnittelun taustaa. Usein unohdetaan, että rakennus on aina toteutuksen tulos, ei vain idea. Museon arkistot ja asiantuntijapuheenvuorot tarjoavat oivan mahdollisuuden ymmärtää, miten suuretkin projektit syntyvät monen toimijan yhteistyönä. Jos olet liikkeellä kesäaikana, monet arkkitehtitoimistot avaavat ovensa yleisölle Helsinki Design Weekin aikaan, jolloin tilaisuus kurkistaa kulissien taakse on erityisen helppoa.

Yleisimmät kysymykset

Mikä tekee suomalaisesta arkkitehtuurista erityisen verrattuna muihin Pohjoismaihin?

Suomalainen arkkitehtuuri erottuu edukseen erityisesti suhteellaan luontoon ja rehellisellä materiaalivalinnalla. Kun Ruotsi ja Tanska ovat olleet historiassa enemmän yhteydessä manner-Eurooppaan, design arvostelut, Suomi muodosti omintakeisen tavan liittää funktionalismin lempeyttä ja luontevaa muotokieltä. Puun ja luonnonvalon hyödyntäminen on täällä monesti rohkeampaa, ja tilojen mitoituksessa korostuu inhimillinen mittakaava. Tämä heijastuu niin Aallon töissä kuin nykyarkkitehtuurissakin, jossa maisema sekä rakennus ovat erottamattomasti yhdessä.

Kuinka voin itse oppia tunnistamaan eri arkkitehtuurityylejä kaupungilla liikuessani?

Suosittelemme aloittamaan muutamasta selkeästä tyylikaudesta, kuten jugendista, funktionalismista ja 1960-luvun modernismista. Ota valokuvia yksityiskohdista, esimerkiksi ikkunajaosta, koristeaiheista ja kattomuodosta, ja vertaa niitä sitten esimerkiksi Arkkitehtuurimuseon verkkokokoelmassa oleviin esimerkkeihin. Pikku hiljaa huomaat, miten samankaltaiset piirteet toistuvat eri puolilla kaupunkia. Myös maksuttomat mobiilisovellukset, kuten Citynomadi, sisältävät arkkitehtuurikierroksia, jotka auttavat sinua harjaantumaan tyylien tunnistamisessa.

Mitä suomalaisia muotoilutuotteita kannattaa hankkia ensimmäiseksi, jos haluaa panostaa ajattomaan laatuun?

Ajattomilla esineillä, kuten Artek 60-jakkaralla, Iittalan Aalto-maljakolla tai Nikarin pienaikokoloilla, on pitkä käyttöikä ja ne pitävät arvonsa. Ne ovat myös käytännölisä ja istuvat monenlaisiin sisustuksiin. Uusemmista tuoteista kannattaa tutustua esimerkiksi Duratin kierrätysmateriaalista valmistamiin tuolihin tai Woodnoten puukaiuttimiin, jotka yhdistävät ajankohtaisen ekologian ja käsityöperinteen. Tärkeintä on päättää esine, joka tuo sinulle iloa joka päivä eikä ole vain trendioikku.

Miten paljon Suomessa investoidaan vanhojen rakennusten suojeluun verrattuna uudisrakentamiseen?

Suojelutilanne vaihtelee kunnitain. Museovirasto ja ely-keskukset tarkkailevat valakunnallisesti merkittäviä kohteita, vaan suuri osa arvokkaasta rakennuskannasta on kaavoituksen ja paikallisen päätöksenteon hallussa. Viime vuosina on havaittu selvä muutos: yhä useampi kunta tekee rakennusinventaarioita ja turvaa arvokkaita alueita asemakaavalla. Silti uudisrakentaminen on usein taloudellisesti kannattavampaa, ja tasapainottelu säilyttämisen ja kehittämisen välillä on jatkuvaa. Aktiivinen kansalaisyhteiskunta on olennainen tekijä tämän tasapainon saavuttamiseksi.

Löytyykö Suomessa saatavilla opastettuja arkkitehtuurimatkoja maaseudulle, ei vain suuriin kaupunkeihin?

Kyllä, varmasti, vaikka ne ovat vähemmän tunnettuja. Kuten Alvar Aallon säätiö pitää bussikieroksia Keski-Suomeen, missä vieraillaan Aallon suunnittelemissa paikoissa, kuten Säynätsalon kunnantalolla ja Muuramen kirjastolla. Lisäksi monet paikalliset matkailuyhdistykset, kuten Rauman ja Porvoon oppaat, tarjoavat teemakävelyitä, jotka painottuvat puukaupunkialueisiin ja kartanoarkkitehtuuriin. Näissä kieroksisa yhdistyvät usein myös ruoka- ja kulttuurielämykset, mikä tuo niistä kokonaisvaltaisia.

Millä tavalla arkkitehtuuri ja muotoilu vaikuttavat hyvinvointiimme Suomessa?

Tutkimuksen tiedon mukaan hyvin suunniteltu ympäristö pienentää stressiä, parantaa sosiaalista kansasakäymistä ja jopa kiihdyttää paranemista sairaaloisa. Suomessa tämä näkyy esimerkiksi siitä, miten päiväkoteihin ja koulihin investoidaan valoisiila tiloilla ja luonnonläheisyydellä. Lisäksi julkisen tilan, kuten kirjastojen ja puistojen, saavutettavuus on osa demokraattista hyvinvointiarvoa. Muotoilun tasala se kattaa terveydenhuollon laiteisiin ja työtuoleihin, jotka estävät tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Kaikki tämä osoittaa siitä, ettei esteettisyys ole ylellisyyttä, vaan tärkeä osa toimivaa ja terveellistä elämää.

Kun taas katsomme taaksepäin tätä katsausta, yksi asia nousee ylitse muiden: arkkitehtuuri ja muotoilu eivät ole irrallisia saarekkeita, vaan ne kietoutuvat kaikkeen siihen, mitä me suomalaisina pidämme arvokkaana – luonnon kunnioittamiseen, yhteisön voimaan ja jokapäiväisen elämän laatuun. Toivomme myös, että tämä artikkeli on antanut sinulle paitsi tietoa, myös innostusta lähteä liikkeelle, olipa suuntasi sitten oman lähiön suojeleminen, uuden muotoiluklassikon löytäminen tai vain tietoisempi katse seuraavalla kaupunkikävelyllä. Yhteisömme jatkaa keskustelua, oppaita ja oivalluksia – tervetuloa mukaan rakentamaan elinympäristöä, jossa jokainen yksityiskohta kertoo tarinaa välittämisestä.